Laskurahoitus – näin myyntisaatavat muuttuvat rahaksi

Päivitetty: elokuu 2026 | Lukuaika: ~9 minuuttia

Laskurahoituksessa yritys myy tai panttaa lähettämänsä B2B-myyntilaskun rahoittajalle ja saa suurimman osan laskun arvosta käyttöönsä heti sen sijaan, että odottaisi asiakkaan maksavan laskun eräpäivänä. Rahoittaja perii kulun, joka on yleensä sidottu laskun arvoon ja maksuajan pituuteen, ja lopun laskun summasta yritys saa, kun asiakas maksaa laskun. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten laskurahoitus toimii käytännössä, miten se eroaa yrityslainasta ja yritysluotosta, ja näytetään laskelmalla, miksi prosenttikulu kannattaa aina muuttaa vuositasolle ennen vertailua muihin rahoitusmuotoihin.

Sisällysluettelo

• Miten laskurahoitus toimii käytännössä
• Laskurahoitus vs. yrityslaina ja yritysluotto
• Esimerkkilaskelma: paljonko laskurahoitus maksaa
• Päätöspuu: sopiiko laskurahoitus tilanteeseesi
• Sudenkuopat laskurahoituksessa
• Usein kysytyt kysymykset

Miten laskurahoitus toimii käytännössä

Laskurahoitus etenee tyypillisesti kolmessa vaiheessa. Ensin yritys lähettää tavanomaisen myyntilaskun asiakkaalleen ja toimittaa saman laskun rahoittajalle. Rahoittaja maksaa yritykselle suurimman osan laskun arvosta — usein noin 80–90 % — heti tai muutaman arkipäivän kuluessa. Kun asiakas lopulta maksaa laskun eräpäivänä, rahoittaja tilittää yritykselle loppuosan summasta, josta on vähennetty sovittu laskurahoituskulu. Koko prosessi tapahtuu tyypillisesti sähköisesti, ja rahoittaja voi tarkistaa laskun ja asiakkaan taustatiedot automaattisesti, mikä nopeuttaa käsittelyä verrattuna perinteiseen luottopäätökseen.

Olennainen ero eri sopimusten välillä on se, kuka kantaa vastuun, jos asiakas ei maksa laskua lainkaan. Osassa sopimuksia (non-recourse) riski siirtyy rahoittajalle, osassa (recourse) yritys vastaa edelleen itse siitä, jos saatava jää perimättä. Tämä ero vaikuttaa suoraan laskurahoituksen hintaan: riskin siirtäminen rahoittajalle nostaa kulua. Laskurahoitus eroaa tässä mielessä selvästi yritysluotosta, jossa rahoitus ei ole sidottu yksittäiseen saatavaan vaan yrityksen yleiseen luottokelpoisuuteen.

Sopimusmuotoja on käytännössä kaksi: yksittäisten laskujen rahoitus tarpeen mukaan, tai jatkuva puitesopimus, jossa koko myyntilaskutus tai osa siitä rahoitetaan automaattisesti. Jatkuva sopimus keventää hallinnollista työtä, mutta sitoo yrityksen pidempiaikaisesti yhteen rahoittajaan — siksi ehdot, kuten irtisanomisaika ja mahdollinen vähimmäisvolyymi, kannattaa lukea yhtä huolellisesti kuin yksittäisen laskun ehdot.

Laskurahoitus vs. yrityslaina ja yritysluotto

Kumpikaan vaihtoehto ei ole yleispätevästi parempi. Yleiset kriteerit rahoitusmuodon valintaan on koottu paras yrityslaina -oppaaseen, ja markkinoiden muista uusista, kassavirtaan sidotuista rahoitusmuodoista kertoo uudet yrityslainapalvelut -katsaus.

Esimerkkilaskelma: paljonko laskurahoitus maksaa

Seuraava on esimerkkilaskelma kuvitteellisella laskulla — ei perustu yksittäisen rahoittajan todelliseen hinnoitteluun. Havainnollistaa, miksi lyhyen maksuajan prosenttikulu näyttää pieneltä mutta vastaa vuositasolla huomattavasti suurempaa korkoa. Oletetaan 10 000 euron lasku, maksuehto 30 päivää, laskurahoituskulu 2 % laskun arvosta ja ennakko 90 %:

Kulu näyttää pieneltä — 2 % laskun arvosta 30 päivän ajalta. Karkeasti vuositasolle laskettuna (2 % × 365/30) tämä vastaa kuitenkin noin 24 % vuosikorkoa, mikä on selvästi enemmän kuin uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko 3,75 % toukokuussa 2026 (lähde: suomenpankki.fi). Vertailu ei ole täysin suora, koska laskurahoitus on lyhytaikainen sitoumus yksittäiseen saatavaan eikä pitkäaikainen laina, mutta se osoittaa, miksi laskurahoituksen prosenttikulua ei kannata verrata suoraan lainan vuosikorkoon ilman muunnosta. Mitä lyhyempi maksuaika, sitä suuremmaksi annualisoitu kustannus kasvaa samalla prosenttikululla. Jos esimerkiksi maksuaika olisikin 60 päivää saman 2 %:n kulun sijaan, annualisoitu kustannus putoaisi karkeasti puoleen eli noin 12 %:iin, koska sama kulu jakautuu pidemmälle ajalle. Tästä syystä laskurahoituksen hintaa ei voi arvioida luotettavasti tuntematta sekä prosenttikulua että maksuajan pituutta yhdessä. Vertailun voi tehdä konkreettisesti omilla luvuilla yrityslainalaskurilla, jossa näkee saman logiikan myös perinteisen lainan korkokuluille.

Päätöspuu: sopiiko laskurahoitus tilanteeseesi

Sudenkuopat laskurahoituksessa

Yleisin virhe on vertailla laskurahoituksen prosenttikulua suoraan lainan vuosikorkoon ilman annualisointia, jolloin laskurahoitus näyttää harhaanjohtavasti halvalta — kuten esimerkkilaskelma yllä osoittaa. Toinen virhe on jättää selvittämättä, kantaako yritys itse vastuun, jos asiakas ei maksa laskua: recourse-sopimuksessa rahoitus ei poista luottotappioriskiä, vaikka raha on saatu käyttöön etukäteen. Kolmas virhe on sitoa koko laskutus yhteen sopimukseen, vaikka rahoitusta tarvittaisiin vain osalle laskuista — tämä voi tehdä ratkaisusta kalliimman kuin tarve edellyttäisi. Neljäs virhe on jättää selvittämättä, mitä tapahtuu, jos asiakas maksaa laskun myöhässä: osa sopimuksista veloittaa tällöin lisäkulun jokaiselta viivästyspäivältä, mikä voi kasvattaa kokonaiskulua merkittävästi, jos maksukäytäntö asiakkaan kanssa on aiemminkin ollut hidas. Vertaile aina myös muita vaihtoehtoja Rehti Rahoituksen etusivulla ennen sopimuksen tekemistä.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä ero on laskurahoituksella ja factoringilla?

Termejä käytetään usein synonyymeinä. Molemmissa kyse on myyntisaatavan muuttamisesta rahaksi ennen sen eräpäivää, sopimuksen tarkka rakenne ja hinnoittelu vaihtelevat rahoittajan mukaan. Osa rahoittajista erottelee termit sen mukaan, hoitaako yritys itse asiakkaan laskutuksen ja perinnän vai siirtyykö tämä kokonaan rahoittajalle — tämä kannattaa aina tarkistaa sopimuksesta, ei termistä.

Näkeekö asiakas, että laskuni on rahoitettu?

Riippuu sopimuksesta. Osassa järjestelyjä maksu ohjataan rahoittajan tilille, jolloin asiakas huomaa sen laskun maksutiedoista. Tämä kannattaa selvittää etukäteen, jos asiakassuhteen jatkuvuus on tärkeää.

Onko yritysrahoituksella laissa säädettyä korkokattoa kuten kuluttajaluotoilla?

Ei. Kuluttajansuojalain 7 luvun korkokattosäännökset koskevat vain kuluttajaluottoja, eivät elinkeinotoimintaa varten myönnettyä rahoitusta (lähde: finlex.fi). Laskurahoituksen hinnoittelu on siksi aina laskettava ja vertailtava itse.

Voiko laskurahoitusta käyttää vain osalle laskuista?

Kyllä, monissa sopimuksissa yksittäisiä laskuja voi rahoittaa tarpeen mukaan. Jatkuvaan, laajempaan tarpeeseen puitesopimus koko laskutukselle voi kuitenkin olla hallinnollisesti kevyempi.

Sopiiko laskurahoitus uudelle, vasta perustetulle yritykselle?

Usein paremmin kuin perinteinen laina, koska päätös perustuu ennen kaikkea laskutettavan asiakkaan maksukykyyn eikä oman yrityksen tilinpäätöshistoriaan. Tarkempi vertailu löytyy yrityslainan korko -oppaasta, jossa korkoon vaikuttavat tekijät on käyty läpi laajemmin.

Voiko laskurahoitusta yhdistää muihin rahoitusmuotoihin?

Kyllä. Moni yritys käyttää laskurahoitusta lyhytaikaisen kassavirran tasaamiseen ja erillistä yrityslainaa tai -luottoa pidempiaikaisiin investointeihin tai jatkuvaan käyttöpääomatarpeeseen rinnakkain. Kokonaiskustannus kannattaa tällöinkin laskea yhteen molemmista rahoitusmuodoista.

Tämä artikkeli on yleistä tietoa, ei henkilökohtaista talousneuvontaa.